Sain joululahjaksi uuden Assasins Creed-pelin. Peli on ollut pelimaailman vuoden odotutetuimpia julkaisuja. Ubisoftin monikulttuurinen ja -rotuinen kehittäjätiimi on pullauttanut aikamoisen teoksen ulos.
Peli sijoittuu keskiaikaiseen Israeliin, ja päähenkilönä on Altaïr (arabiaa, tarkoittaa "the flying one"). Lopun juonen saatte etsiä wikipediasta, en jaksa alkaa tähän sitä rustaamaan.
Suurin osa pelistä vietetään juosten hienosti mallinettujen kaupunkien katoilla. Tässä osuudessa nähdään selvästi erään Persian kruununperillisen perimää, jotkin liikkeet ja temput ovat lähes suoraan POPeista. Peliä voidaan ihan syystä pitää POP-sarjan perillisenä, samalla lailla kun Bioshockia Systemshockin.
Salamurhaajapeliksi on pelissä suhteellisen vähän itse salamurhausta. Tiedonhakutehtäviä on hieman, mutta suurin osa ajasta juoksennellaan katoilla. Ei sillä, se on ihan kivaa, mutta välillä haluaisi vain päästä eteenpäin helpomminkin.
Parjattu tekoäly tosiaan välillä toilailee erikoisesti. Esimerkiksi vartiat tulevat miekkojen kanssa perään jos juokset ihmisiä päin tai jos laukkaat hevosen selässä. Eräs vartia ampui minua jousipyssyllä siitä hyvästä että kiipesin katolla. Mutta näinkin tunnolliset vartiat saa sekaisin sillä että menee makamaan heinäkasaan hetkeksi. Minuutti sen jälkeen kun olet kadottanut vartijat ja tapaat saman vartijan kadulla, ei hän sinua tunnista. Pelin parhaat naurut sain kun juoksin kulman taakse, istuin penkille ja vartijat juoksevat tuhatta ja sataa ohi ihmetellen mihin katosin.
Maisemat ovat kauniita, ja varsinkin näköalapaikoilta näkymät ovat mahtavat. Näköalapaikoille, kuten kirkontorneihin tai minareetteihin pitääkin jatkuvasti kiipeillä, saadakseen selville lähistön tiedonantajat ja tiedonhakutehtävät.
Peli on ihan hyvä jos piti POP-sarjasta, mutta väkivaltaisempi ja pitkäveteisempi.
Peli sijoittuu keskiaikaiseen Israeliin, ja päähenkilönä on Altaïr (arabiaa, tarkoittaa "the flying one"). Lopun juonen saatte etsiä wikipediasta, en jaksa alkaa tähän sitä rustaamaan.
Suurin osa pelistä vietetään juosten hienosti mallinettujen kaupunkien katoilla. Tässä osuudessa nähdään selvästi erään Persian kruununperillisen perimää, jotkin liikkeet ja temput ovat lähes suoraan POPeista. Peliä voidaan ihan syystä pitää POP-sarjan perillisenä, samalla lailla kun Bioshockia Systemshockin.
Salamurhaajapeliksi on pelissä suhteellisen vähän itse salamurhausta. Tiedonhakutehtäviä on hieman, mutta suurin osa ajasta juoksennellaan katoilla. Ei sillä, se on ihan kivaa, mutta välillä haluaisi vain päästä eteenpäin helpomminkin.
Parjattu tekoäly tosiaan välillä toilailee erikoisesti. Esimerkiksi vartiat tulevat miekkojen kanssa perään jos juokset ihmisiä päin tai jos laukkaat hevosen selässä. Eräs vartia ampui minua jousipyssyllä siitä hyvästä että kiipesin katolla. Mutta näinkin tunnolliset vartiat saa sekaisin sillä että menee makamaan heinäkasaan hetkeksi. Minuutti sen jälkeen kun olet kadottanut vartijat ja tapaat saman vartijan kadulla, ei hän sinua tunnista. Pelin parhaat naurut sain kun juoksin kulman taakse, istuin penkille ja vartijat juoksevat tuhatta ja sataa ohi ihmetellen mihin katosin.
Maisemat ovat kauniita, ja varsinkin näköalapaikoilta näkymät ovat mahtavat. Näköalapaikoille, kuten kirkontorneihin tai minareetteihin pitääkin jatkuvasti kiipeillä, saadakseen selville lähistön tiedonantajat ja tiedonhakutehtävät.
Peli on ihan hyvä jos piti POP-sarjasta, mutta väkivaltaisempi ja pitkäveteisempi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti